RUOKAPÖYDÄN TUOLIT

Kaksi ihanaa asiaa täytyy kertoa ennen, kuin ryntäämme juhannuksen viettoon. Olohuoneessamme on vihdoin verhot. Ikean AINA-verhot ovat puhdasta pellavaa ja ne laskeutuvat kauniisti ja suodattavat sopivasti valoa. Ne ovat juuri oikeanväriset ja löytyivät ihan sattumalta. Puolitoista vuottahan tässä on jahkailtu verhojen kanssa, joten voitte kuvitella fiilikseni, kun vihdoin ripustin verhoja ikkunaan. Verhoissa on myös se hyvä puoli, että ne tuovat tilaan kodikkuutta, sekä vähentävät kaikumista.

Ruokapöydän ympärillä komeilevat neljä kunnostettua Thonet-tuolia. Tuolit hiottiin ensin kauttaaltaan ja maalattiin kalustespraylla. Taitava mieheni maalasi ne niin tasaisesti, että olin ällikällä lyöty. Wieniläistuolien tarinasta voit lukea lisää täältä. 

Me suuntaamme juhannukseksi maaseudulle. Kuvia sukujuhannuksestamme voit kurkkia Instagramista. Toivotaan siis paljon auringonpaistetta ja itikkavapaata vyöhykettä.

Oikein rauhallista juhannusta kaikille!

SAANA JA OLLI KEITTIÖSSÄ

Verhotangot on viimein asennettu kodin keskiöön, eli keittiöön ja olkkariimme. (Tähän alkuun on varmaan hyvä kertoa, että ollaan asuttu tässä kodissa jo joulusta 2013, joten pieni voitontuuletus on paikallaan). Törmäsin Saanan ja Ollin hamppukankaasta valmistettuun verhoon vuosi sitten Omasohva-blogissa ja päätin heti että tuommoinen on saatava meillekin. En tosin ommellut niin hienoa laskosverhoa kuin edellämainittu, vaan pelkän kapan. Kerran olen laskosverhoa koittanut ommella ja se oli niin hirveetä, että never again. Pikkasen jäi harmittamaan, etten tilannut kangasta enempää, sillä oisin voinut ommella myös tyynyn. 

Saanan ja Ollin tuotteet ovat hurjan kauniita. Plussaa yritys saa kotimaisista valmistajista (kankaanpainanta ja ompelu) ja luonnonmateriaalin, hampun käytöstä. Maailman synty -kankaan kuviot muistuttavat minua noitarumpua esittävästä taulusta, joka minulla oli lapsena oman huoneen seinällä matkamuistona Lapin reissulta. Muotoilijapariskunta kertoo saavansa inspiraationsa muun muassa vanhasta, maagisesta Suomesta. Maailman Synty -kankaan  kuvioinnit  ovatkin yhdistelmä täkänäperinteen estetiikkaa, sekä menneen ajan luomismyyttejä.

www.saanajaolli.com

POJAN HUONEEN VERHOT

Yksi murhe vähemmän: pojan huoneen verhot, check! Nämä verhot löytyivät myös Kodin1:ltä sinä samaisena VIP-aamuna, josta olen kirjoitellut täällä. Rullaverhoja oli muuten valkoisia pellavaisiakin. Harkitsen niitä keittiöön ja kodariin. Nämä raidalliset  olivat 140 cm leveät ja mukana tuli alareunaan pujotettava puukeppi. 

Laskosverho Raita│Anno Collection, Kodin1

MAKUUHUONEEN VERHOT

Olen aina ollut kehno ruoanlaittaja ja saamaton leipoja. Kasvien hengissäpitäminen on myös ollut haasteellista minulle. Yleensä joko unohdan kastella tai kastelen liikaa. Oman äidin leipomistaitoja ei voi kuin kehua ja ihmettelen vain, mistä hän sen intonsa erilaisten reseptien kokeiluun saa. Olen odotellut omaa kokkailuinspiraatiota yli kymmenen vuotta mutta ei näy, ei kuulu. Kauhulla odotan kuinka selviän pihamaan istutusten valinnassa. Leikkokukat ovat kuitenkin piristäneet minua tämän viikkoa. Narsissit ja helmililjan olen saanut pysymään elossa, sipulikasveja kun ei kuulemma kannata kastella usein. Myös makuuhuoneen vanha opetustaulu, jota koristaa erilaiset herneet on tuonut kevään tuntua kotiin.

Saimme viimein myös verhot makuuhuoneeseen. Viikonloppuna ilostuttanut kevätaurinko siivilöi valoaan kauniisti ohuiden verhojen läpi. Minä makoilin sisustuskirjojeni keskellä ja yritin etsiä inspistä olohuoneen verhoihin. Yhden kivan rusetti-idean sain, mutta nyt mietin onko se liian romanttinen. Toinen ajatus olisi liukuvärjätä ohut puuvillaverho. Ongelmalliseksi tällä hetkellä koen sen, että ruokapöydän ikkuna on erikokoinen kuin muut olohuoneen ikkunat.

Vanha puulaatikko toimittaa nyt yöpöydän virkaa sängyn vierellä. Säilöin sinne rakkaimmat aarteeni, eli sisustuskirjani, joita minulle on kertynyt mukava pino. Yleensä teen kirjalöytöjä alelaarista tai cdonista. Yksi lempparikirjoistani on ehdottomasti Monique Wiemeyerin Nauti kodistasi, 2010. Vaikka opus on neljä vuotta vanha, löydän siitä aina jotain uutta. Nyt se sai minut haaveilemaan ruusutyynyistä. Sisäinen romantikkoni koki kolauksen, kun pistäydyin  H&M:n Homessa viikko sitten. Myyntiin oli tullut ihania turkoosin ja vaaleanpunaisen sävyisiä kukkatyynyjä, joita nyt haaveilen olohuoneeseen ja ruokapöydän istuintyynyiksi. Voih, miten kivasti ruusujen kanssa sopisi valkoiset valoverhot. 

Jouduin muuten googlettamaan 'helmililja', kun en ollut varma, onko se edes tuon kukan nimi.
Olen varmaan toivoton jonkun mielestä. Kaikesta huolimatta, keväistä viikon alkua!

Niin ja tervetuloa uudet lukijat. Sivunäyttöjen määrät ovat kasvaneet useilla sadoilla päivässä, pannaanhan satatuhatta täyteen niin saadaan joku kiva arvonta pystyyn!

TYTÖN HUONEEN PARIPULPETTI

Olin itse ala-asteikäinen, kun hamstrasin tämän paripulpetin omaan huoneeseeni. Ilmeisesti olen haaveillut omasta perheestä jo nuoresta lähtien, kun säilöin tämän mökillemme omia lapsiani varten (!). Nyt yli viisitoista vuotta myöhemmin on paripulpetti vihdoin oikealla paikallaan, tyttäreni huoneessa ja yllättävän hyväkuntoisena vieläpä. Voisi siihen hieman pellavaöljyä sivellä, jotta pinta saisi hieman kiiltoa, mutta odottakoon se homma jotain kaunista kesäpäivää.

Aiemmin olohuoneen seinää koristaneet Luhta Homen 'linnunpöntöt' nappasin tuohon tytön sängynpäätyyn. Voi että, kun minä tykkään noista vanerisista tavaroista. Verhot ompelin Eurokankaan pilkkukankaasta. Verhot ovat yksinkertaiset, suorakaiteen muotoiset, mutta kangas on kaksinkerroin, jotta kappa pysyisi napakammin suorana. Kuvissa vilahtaa myös valkoinen lipasto, jonka olen kunnostanut pari vuotta sitten. Laatikoiden etureunat maalasin krakeelauslakalla, jolla siihen sai tuon lohkeilevan pinnan. 

Tänään on paistanut aurinko! Teimme aamusta lenkin tässä meidän asuinalueella ja laittelempa kuvia pyörälenkistämme huomenna. Lumen alta on paljastunut myös karu pihamme. Kääks, mikä homma tuolla ulkona vielä odottaa.