3.6.2014

BAARITUOLIT






Voisin kirjoittaa pitkän tarinan siitä, kuinka kauan olen metsästänyt baarituoleja saarekkeeseen, tai siitä kuinka monta tuntia olen käyttänyt aikaa toripistefissä keksien mitä erilaisimpia hakusanoja (kuten baarituoli(t), baarijakkara(t), baaripöytä ja tuolit, korkeat tuolit) oikeiden tuolien löytämiseksi. Mutta tyydyn kertomaan vain sen ratkaisevan liikkeen, johon päädyin kohtaloa uhmatakseni. Päätin leikisti lakata etsimästä. 

Useinhan käy niin, että kun unohdat sen mitä olet etsimässä, tulee se vastaan mitä kummallisemmassa yhteydessä. Päätin kiusata kohtaloani ja "lopettaa" etsinnän. En kurkkinut myynti-ilmoituksia, en tarkistanut kaikkia kirpputoreja, lakkasin etsimästä ja kaiken lisäksi kuulutin tätä kovaan ääneen jopa töissä. Pomollenikin kerroin, että nyt ostan kalliit tuolit, en enää etsi muuta, enkä varsinkaan vanhoja puutuoleja. Tätä  showta kesti noin pari viikkoa.

Ja hähää.

Lauantai-iltana päätin huvin vuoksi suorittaa hakuammunnan tori.fissä ja selailin ilmoituksia sängyn päällä loikoillen. Siinä sitten yhdessä kuvassa, auton konepellille nostettuna seisoi käytetty, puusta valmistettu korkea jakkara, joka sai minut kiljahtamaan. "Siinä se on, siinä se on", hihkuin vieressä pötköttelevälle miehelle. Niitä oli kaksi, ne olivat oikean korkuiset, eivätkä maksaneet kuin viiskymppiä, saanko ostaa? Helatorstain jälkeisenä perjantaina tuolit asetettiin ensimmäisen kerran omalle paikalleen meidän keittiöön. 

Hetki oli  nostalginen.
Kiertelin niitä haltioissani, katselin eri suunnista, ihmettelin. Napsin kuvia instagramiin ja facebookkiin. Onnen tunne oli valtava. Puolen vuoden metsästys oli ohi.

Aloin miettiä, että voisiko niitä maalata? Pitäisikö vain lakata? Pitäisikö dipata niiden jalat valkoiseen maaliin? 

Baarikäytössä olleet tuolit olivat päätyneet aikoinaan edelliselle omistajalle huutokaupassa. Ilmoituksessa luki rottinkia, mutta eivät tuolit rottinkia olleet. Puuta, pakko olla, ajattelin.  Muotokieli muistutti minua jostain aiemmin näkemästäni. Googletin ja päädyin Michael Thonetin sivuille. Näytölle, silmieni eteen läsähti aivan samanlainen tuoli, mikä edessäni oli luonnossa. Taivutettua puuta, saksalainen kuuluisa muotoilija, joka keksi taivuttaa puuta höyryn avulla. Hänen tunnetuin tuolinsa No. 14, tunnetaan myös nimellä bistro tuoli. Voisivatko nämä olla aidot Thonetit? 

Ensimmäinen ajatukseni oli tosiaan maalata tuolit valkoiseksi.Nyt en enää tiedä mitä tehdä, koska jos kysessä arvokas antiikkinen tuoli, olisi maalaaminen pyhäinhäväistys.  Tarvitsen siis apuanne.


Maalaanko vai pidänkö puun sävyn? 







Pin It!

16 kommenttia:

  1. Olet sinä melkoinen velho noiden tuoliasioiden kanssa. Voisitko lakata etsimästä meillekin jotain yhtä upeita baarituoleja noiden ikealaisten tilalle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin lakata. En siis etsi tuoleja teidän keittiöön, vai miten se meni :D.

      Poista
  2. Sopii niinm hyvin tuohon, tuollaisenaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti. On kyllä ihan upeet noinkin. Vähän ehkä lakkaa tai vahaa niin kiilto palaa.

      Poista
  3. Anonyymi4/6/14 08:51

    Hei! Kauniit noin alkuperäisessä asussaan, eivät kaipaa tuunausta! Terveisin äitee

    VastaaPoista
  4. Kauniit ovat ihan noin! Kurkkaapa tuolin istuimen alle, löytyykö leimoja tms?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syynätty on aluset ja ylöset, mut ei löydy mitään merkkiä :/ Kauniit ovat noin, vähän tekisi mieli saada puun kiiltoa esille, pitää varmaan kysästä asiantuntijoilta, millä uskaltaa käsitellä.

      Poista
  5. En lähtisi maalaamaan. Korkeintaan "entisöisin" ne :) Ps. näyttää yllä erehdyttävästi Thonetin T20 sarjan baarituoleille, mene ja tiedä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, vähän hellää hoitoa kaipavaat. Istuinosan vaneripinta kaipaa myös jotain lakkaa.

      Poista
  6. Anonyymi4/6/14 14:51

    mielestäni kävisivät ehkä jotenkin käsiteltynä paremmin, mutteivat nuinkaan ole "huonot". kauniit tuolit siis ovat :) itse ehkä yrittäisin kysellä joltain alan ammattilaiselta mistä aidot voisi tunnistaa tai ihan käyttää jossain näytillä ennen kun tuoleille rupeisi mitään tekemään, edes entisöimään, koska jos ovat aidot niin entisöintikin kannattaa tehdä huolella ja oikeilla aineilla että tuolin arvo säilyisi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun on haaveillut valkoisist baarijakkaroista pitkään, on hankala päästää haaveesta irti. Mutta nämä kaunottaret eivät ehkä maalia kaipaa, jotain lakkaa tai vahaa, jota voisi kysästä ihan entisöijältäkin.

      Poista
  7. Vau mikä löytö. Hienot on tuollaisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeellistä kyllä, että tämä löytö tuli tehtyä. Ovat niin hienot muotoilultaan, etteivät ehkä maalipintaa kaipaa.

      Poista
  8. On ne kauniit ihan tuollaisenakin!
    Mutta jos haaveesi on valkoinen... mieti hetki ja maalaa vasta sitten..
    =)
    Mukavaa viikko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassu yhteensattuma, mietin maalamista juuri vähän enne kuin laitoit kommenttisi. Olen tässä tuijotellut tuoleja jonkin aikaa ja edelleen olisi pieni hinku maalata. Katsotaan mitä tuleman pitää!

      Poista

Kiitos kommentista <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...