VANHA ROTTINKITUOLI

Pakko jakaa tämä löytö kanssanne. Bongasin  nojatuolivanhuksen nettikirpputorilta ja se oikein huusi nimeäni. Rottinkituolin muotoilu muistuttaa minua menneestä ajasta. Jotenkin sen voisi nähdä vanhassa huvimajassa kevyiden sifonkiverhojen katveessa, tai pimeässä kirjastossa sikarinsavun keskellä. Yritin kysellä tuolin tarinaa myyjältä ja ilmeisesti se on pelastettu aikoinaan jostakin vanhasta talosta. Nyt siitä tulee uusi työpöydän tuoli meidän makkariin. Olen onnellinen.

OLOHUONEEN BESTÅ

Satuin näkemään jossain kommentin: "too ikea for me". Vaikka se on ruotsalaista lastulevymössöä, niin minä tykkään. Bestå-säilytysjärjestelmä on mielestäni sopivan edullinen ja sarja on ihanan monipuolinen. Tosin, jos haluat tehdä tv-tason aikaa säästäen, niin ostat sen valmiina jostain muualta. Aika moneen kertaan minutkin kyseenalaistettiiin (lue: kirottiin) tätä kootessa. Aloimme kasata laatikoita uuden vuoden yönä ja saimme kasaan ehkä neljä laatikkoa. Seuraavana iltana prokkis jatkui ja meni varmaan vielä yksi ilta, kun porattiin kaikki nuo seinään. Ja jos mietit noita ovia, niin ostettiin kaupasta se mitä siellä oli. Siksi ovia on kahden värisiä, kiiltävää valkoista ja puun sävyä. Sattui meille yksi kämmi rakentaessa. Alaosaa kiinnittäessä huomattiin, että seinän sisälle asentamamme tukipuut jäivät kymmenisen senttiä liian korkealle, koska jouduimme laittamaan tasoon jalat. Jalat sen takia, koska nuorimmainen kiipeilee joka paikkaan ja olisi ollut liian riskiä jättää taso seinän varaan. Ajatuksena on nostaa tasoa semmoisen kymmenisen senttiä, kunhan lapsella alkaa olla pahin kiipeilyvaihe ohi. (Eli, ei ikinä?) Kaappeja ei muuten ole yhtään liikaa, kerrankin kaikki dvd:t mahtuu tuonne heittämällä. 

NOJATUOLIN UUSI KANGAS

Operaatio Verhoile-Askon-Nojatuolit jatkuu. Olen aina ajatellut, että voin luottaa pettämättömään värimuistiini, mutta nyt on kyllä tämä täti mennyt verhokauppaan ilman pieniä harmaita aivosolujaan. Kangas on mielestäni aivan liian tumma ja jossain valossa se jopa vihertää. Ei koskaan pitäisi tilata kangasta niistä pienistä kangastilkuista, vaan aina pitäisi nähdä se pakalla, jotta sitä voisi levitellä ja katsella eri suunnista. Ehkä minun silmä tottuu, vai mitä sanotte, onko toi kangas teidänkin mielestä liian tumma? Uutta en osta, en varmana. Mietin jo, että ehkä vaaleat sohvatyynyt piristäisi tuota mudanharmaata väriä. Mene ja tiedä. Taas menee kuin Strömsössä konsanaan.