ANNA AURINGON PAISTAA

Kiitos, kiitos, kiitos!

Keittiö ja kodari on haettu.
Seinissä on tapetit ja aurinko palannut.
Siparilan paneeli on ihana.
Eka kerta on aina eka kerta,
tänään korkattiin vessa. Mahtia.

Hommaa on ihan hirveesti vielä.
Mut kyl me paahdetaan täällä niin,
että päästään...

jouluksi kotiin.

HÄÄMÖTTÄÄ

Tapetit vas. Onzself OZ 3032, MissPrint Mountains Sunrise, Boråstapeter Scandinavian Designers 2759

Tänään viimeksi ihmettelin sitä, että me ollaan niin lähellä matkan päätä, valmista omaa kotia. Meidän rakennusprojektimme ei ole ollut se helpoin ja lyhin tie, vaan matkaa on tehty oikeasti monta vuotta. Aloitimme remontoimalla ensiasuntomme vuonna 2009. Sen jälkeen olemme asuneet neljässä eri osoitteessa, kylpyhuoneremontin keskellä, väliaikaisesti kolmen ihmisen tavaroiden kera yksiössä, välillä on eletty ilman keittiötä ja pesuhuonettakin. Olen muun muassa käyttänyt ainoana vessana kemiallista käymälää, sekä pessyt hiukset työmaalavuaarissa ennen töihin menoa. Nyt en siis voi uskoa miten voi olla mahdollista, että pääsemme lopultakin asumaan taloon, jossa kaikki on uutta. Varmaan vie myös hetken tottua ajatukseen, että koko perheellä on yhteistä vapaa-aikaa. Että miestäkin näkee hieman enemmän, kuin kymmenen minuuttia päivästä. Ja että joku muukin saattaa tehdä tiskit, ehkä. Olen niin helpottunut, kun sain kuulla tänään, että keittiömme on haettavissa perjantaina Kvikiltä. Siis keittiö! Voisin jatkaa päivittelyä pidempääkin, mutta tyydyn nyt kuitenkin tuohon yhteen huutomerkkiin (... mielessäni kerron sen sadalla). 

Minua on vaivannut pieni laiskuus, enkä ole jaksanut ottaa kuvan kuvaa tontilla. Siellä on niin paljon kaikkea ihanaa, kuten keittiön lattialaatta ja parkettiakin asennettu. Sorry, mutta pian näätte, lupaan sen. Teimme eilen myös kylppärin ja vessan kalustehankinnat. Löydettiin Ikean löytöpisteeltä sattumalta peilikaappi kylpyhuoneeseen 27:llä eurolla. Oli hyvä löytö! Ollaan myös ostettu kaikki hanat ja suihkut. Niistä sen verran, että kylppäriin tulee Cello Modern - kattosuihkut. Oli nimittäin ihan hyvä hinta-laatusuhde tuolla tuotteella K-raudassa. Noihinkin saisi palamaan ihan hirveät summat rahaa, siis hanoihin ja allaskalusteisiin. Suihkusettien hinnat kulkivat mielestäni ihan mielivaltaisesti sadoista euroista tuhansiin. Kuten myös hanojen, niin no kalusteista puhumattakaan. Jos aina ottaisi sen, minkä eniten haluaisi, huh huh. 

Kuvassa yllä ne ihanat tapetit, jotka pääsen tapetoimaan viikonloppuna. Sitä odotellessa ja  sitä keittiötä etenkin. Loppu häämöttää, sittenkin.

KALKLITIR - MAKUUHUONEEN TEHOSTESEINÄ

Makkariin ilmestyi viime viikolla islantilaisella Kalklitir*-kalkkimaalilla toteutettu tehosteseinä. Maalin tilasin Nougat-lifestylemyymälän kautta. Sävyksi valikoitui vaaleanharmaa San Saccaria. Innostuin maalista muiden blogien kautta ja halusin päästä näkemään miltä ekologisesti valmistettu eläväpintainen maali näyttäisi meidän kotona. 

Aluksi rajasimme seinään hieman parisänkyä leveämmän alueen, jonka maalasimme vesiohenteisella pohjamaalilla. Itse maali syntyi sekoittamalla pussillinen kalkkijauhetta 1,7 litraan kylmää vettä. Hyvin sekoitettu maali oli heti valmista siveltäväksi seinään. Ensimmäinen kerros oli nopea maalata ja seinä oli hyvin mielenkiintoisen näköinen, kun siveltimen vedot olivat selkeästi erotettavissa. Seuraavana päivänä seinä oli paljon vaaleampi ja tasaisempi. Toista kerrosta maalatessa, oli yön yli sankossa ollut maali paljon hitaampaa maalattavaa. Tuntui, kuin seinäkin olisi imenyt itseensä enemmän maalia. Toisen kerroksen jälkeen sävy myös tummeni ja lopputulos oli paljon intensiivisempi.

*www.kalklitir.com

Kalkkimaali sekoitettiin vispilällä.

Seinään rajattiin maalattava alue.

Kalklitir, San Saccaria - ensimmäinen maalauskerros.

Lopputulos ensimmäisen maalikerroksen jälkeen.

Kuivunut maali oli paljon vaaleampi ja väri tasaisempi. 

Kyllä, kuvassa olen minä. Ja en maalannut tuolla sudilla noin päin koko seinää,
 jos niin luulitte.

Oho! Lipsahti ihan toinen kuva minusta.. Raksamuodin asiantuntija kuittaa.

Toinen kerros juuri maalattu.

Eipä olisi haitannut jos seinä olisi jäänyt tämän näköiseksi. Tykkään siveltimen vedoista!

Minulla ei valitettavasti ole kuvia valmiista pinnasta kuin Instagramissa, mutta voitte mennä kurkkimaan ne pari otosta sieltä. Lisäilen kyllä varmasti tänne blogiinkin, kunhan pääsen taas viikonloppuna valoisan aikaan tontille. Keltaisten työmaavalojen loisteessa eivät kuvat ota onnistuakseen. Mutta onnistunut lopputulos on onneksi seinässä, jes. Ehkä tämän talon halvin ja hienoin tehosteseinä, uskokaa pois.